Siikalahti 1930

Click here to edit subtitle

Hahmot

Jatkohahmot

Heiskasen perhe

Emily Heiskanen (Jenni)

Siikalahden lottien puheenjohtaja on tiukka, topakka nainen, joka ei paljon vastaanhangoittelua siedä. Isänmaataan rakastava ja ikuisesti punakapinallisille katkera nainen on kuitenkin nyt joutunut järkyttävään tilanteeseen, joka on aiheuttanut silkkaa kohua ja raivoa pitkin Siikalahtea: SDP:n kunnanvaltuutettu Rauha Viljanen on mennyt haastamaan Emilyn oikeuteen kunnianloukkauksesta ja ikävä kyllä todistajia löytyy ja paljon. Kuinka väärin voikaan Suomen oikeuslaitos toimia, jos kunniallista rouvaa syytetään punikkikommunistin toimesta!


Vilho Heiskanen (Juho)

Isäntä Heiskanen on noussut nopeasti Siikalahden suojeluskunnan sisäisessä hierarkiassa ja on nyt yksi Sepon varmimmista tukijoista sekä lähipiiriin kuuluva. Heiskanen on ollut se mies, joka on eniten nostanut isänmaan asiaa ja Lapuan kutsua esille Siikalahdella viime aikoina ja on myös tuonut julkisesti esille mielipiteensä, että Ståhlberg oli itse suorastaan provosoinut toimillaan muilutuksensa. Nyt on kuitenkin Ståhlbergit ja muut unohtuneet, sillä Heiskanen on keskittänyt kaiken energiansa rakkaan vaimonsa Emilyn oikeudenkäyntiin sekä tulikivenkatkuiseen vihaan, joka on suuntautunut työväenyhdistystä sekä etenkin kommunisti-Viljasta kohtaan.

Laaksolan suku

Anna Laaksola (Hanna)

Anna tulee Vaaralan perheestä ja avioitui pitkällisen seurustelun jälkeen Joonan kanssa isänsä Kalle Vaaralan kuoltua. Lapsia on siunaantunut aikamoinen liuta ja silti jotenkin Anna löytää tarpeeksi aikaa lotta-aktiviteetteihin ja kotitalon hoitoon. Annaa pidetään yleisesti yhtenä käytännönläheisimmistä lotista, joka kerran kun jotain lupaa niin myös pitää siitä lupauksestaan kiinni ja tekee juuri sen, mitä on sanonut tekevänsä. 


Joona Laaksola (Mikko)

Isäntä Laaksola on suojeluskunnan tarmokas tukipilari: ei vain yksinkertaisesti ole sellaista suojeluskunnan menoa, tapahtumaa tai koulutusta, jossa Joonaa ei näkyisi. Huolimatta miehistön sotilasarvostaan on Joona aktiivisempi kuin useat alipäällystöön kuuluvat ja jopa päällystö jää aika ajoin kakkoseksi Joonan suojeluskuntainnolle. Joona on myös niittänyt mainetta heimosotiin osallistuneena isänmaan miehenä ja hän on myös kova työmies, niin paljon rehkii pelloillaan ruokkiakseen perheensä. 


Liisa Vaarala (Kristiina)

Isäntä-Kallen leski, joka jäi kahden tyttärensä kanssa yksin Vaaralaan miehensä kuoltua sydänkohtaukseen. Joonan mentyä naimisiin Annan kanssa Liisa muutti toisen tyttärensä Tanjan kanssa asumaan Laaksolan maille ja on suvereenisti omaksunut matriarkaalisen suhtautumisen Laaksolan renkiin, piikoihin sekä perheeseen. Liisa on aktiivinen maalaisliittolainen ja usein nähdään kirkkoherran rouvan seurana pitämässä tarkkaan silmällä pitäjän asukkaiden käytöstä.


Tanja Vaarala (Annika)

Opettajatar Välkejärven pakattua kimpsunsa ja kampsunsa ja lähdettyä maailmalle on Annan nuorempi sisar noussut kyläkaupan avustajasta nuoremmaksi kansakoulunopettajaksi. Jumalaa pelkäävä ja isänmaataan rakastava nuori neiti on enemmän siikalahtelaisten mieleen kuin yltiömoderni Välkejärvi oli, mutta Tanja on vielä sen verta arka toimessaan, että oppilaat ovat lähes päässeet hunningolle, kun ei Ilari Vaskivedestäkään ole kuria pitämään. Ilarin suhteen tuskin on odotettavissa suuria muutoksia, mutta Tanja sentään voi vielä opettajana kehittyä.

Rautajärven perhe

Mikael Rautajärvi (Vili)
Kirkkoherra on jatkanut syvästi Paholaisen juonia vihaavalla linjallaan ja on oikeamielisenä suomalaisena todennut sosialismin punataudin olevan Lusiferin katkerimpia yrityksiä kiusata Jumalan kansaa. Seurakunnan jumalanpalveluksiin on osallistunut yhä vähemmän vasemmistolle myötämielisiä ihmisiä kirkkoherran voimakkaiden, suorastaan vihaisten, saarnojen myötä, mutta lakipiste tunnuttiin saavuttavan jo jokunen aika sitten: nyt on palattu enemmän perinteisiin kaavoihin ja litanioihin. Kirkkoherran perhettä on ravisuttanut nuorimman tyttären Hannan karkaaminen, liekö se ollut omiaan saamaan papin hiljentymään.

Saara Rautajärvi (Anu)
Ruustinna Rautajärvi on kunnostautunut raittiusaatteen ylimpänä papittarena sekä yhä tiukempana lapualaisena. Hänestä on saanut isäntä Heiskanen itselleen oivan aisaparin: siinä missä Heiskanen on kenties tuonut esille punikkien rikoksia ja vapaussodan keskeneräisyyttä, niin Saara taas on puhunut tulevaisuuden Suomesta. Saarasta on tullut myös intomielinen lottakin, joka on nopeasti päässyt lottien johtokuntaankin mukaan. Tyttären Hannan karkaaminen on saanut kenties kirkkoherran mietteliääksi, mutta Saaraa se on vain ajanut yhä voimakkaampiin mielenilmauksiin sekä lausemuotoihin.

Sofia Rautajärvi (Christina)
Sofia on pysynyt kohteliaana, hiljaisena ja uutterana lottana, jota arvostavat kaikki lottien ja suojeluskunnan keskuudessa. Isänsä ja äitinsä edesottoihin hän ei ole mitenkään sotkeentunut ja pysytellyt erossa isän raivoavista saarnoista ja äidin kipakoista puheista. Sofia on kuitenkin usein nähty isänsä seurassa siskon karattua ja on Sofia ollut myös henkisenä tukena joillekin lotille, jotka ovat tunteneet nykyilmapiirin ahdistavaksi, etenkin kun uutinen kapinasta Mäntsälässä kantautui Siikalahteen.

Siikalahden liike-elämän herrasväki

Armi Lindél (Petra)

Sahan omistaja Armi on saanut pidettyä yllä perheensä yhtiötä, mutta hädin tuskin: lama on iskenyt kovasti Suomeen ja on pieni ihme, että saha on enää mitenkään olemassa. Armi on sivistyneenä ihmisenä ja hyväntekijänä pyrkinyt kuitenkin varmistamaan, että sahan työntekijöillä olisi työtä ja sitä kautta leipää mitä syödä ja pitänyt täten joskus kituenkin sahaa pystyssä. Monet ovat huomauttaneet kirpeästi, että eipä Armi siitä paljoa kiitosta saa työntekijöiltään, nämä vain aina jaksavat valittaa ja levitellä kommunistilehtiä. Armi on myös ajautunut politiikkaan lähes puolihuomaamattomasti ja vaikkei kunnanvaltuustossa istukaan, niin on tuonut ilmi ajatuksen, että voisi tähänkin lähteä mukaan. Hieman on keskustelua herättänyt Armin naimattomuus, mutta kukaan ei ole tohtinut lähteä asiasta enempää puhumaan.


Harry Wallin (Teemu)

Siikalahden oman pankin johtaja liittyi ihmisten yllätykseksi suojeluskuntaan vuoden 1930 loppupuolella - tähän asti sivistynyt, urbaani herrasmies ei ollut juuri osoittanut huomiota tuohon suuntaan laisinkaan. Pahat kielet tosin väittävät, että hän teki tämän pelkkänä poliittisena temppuna ja aika vastentahtoisesti siltikin, mutta on Harry sen jälkeen kuitenkin auliisti äänestänyt suojeluskuntamyönteisten aloitteiden puolesta kunnanvaltuustossa.  Hän on edelleen edistyspuolueen kunnanvaltuutettu, vaikka kuulemma on hän kokoomuksenkin puolelle kosiskeltu. Se tiedeän Harryn viimeaikaisista edesotoista, et hän ja Ilari Vaskivesi ovat löyneet toisensa ja päässeet ihan kaveeraamaankin.

Siikalahden suojeluskunnan sekä lottain isänmaallinen väki

Sini Huttunen (Jonna)

Kunnanvaltuutettu Huttusen tytär oli jonkisen aikaa poissa paikkakunnan sotkuista lähdettyään opiskelemaan terveyssisareksi, mutta on nyt palannut taas Siikalahdelle pahimpaan myllerrykseen. Kauanko Sini tulee jatkamaan Siikalahdella oleskeluaan jää nähtäväksi, huhut tietävät sanoa, että häntä on kosiskeltu jo Kymenlaakson aluesairaalaan terveyssisareksi ja Pauline-äiti on kovasti rohkaissut Siniä tuohon suuntaan. Siikalahdella Sini on eninmäkseen keskittynyt lottasisarien kanssa toimimiseen. Pahat kielet tosin väittävät, että Sini on kuitenkin saanut parikin sanallista varoitusta nimismies Ikävalkolta syistä, joita kukaan ei tiedä.


Maija Huttunen (Sini)

Maija, omaa sukua Joki, avioitui vuoden alussa Kaarlo Huttusen kanssa suojeluskuntatalolla, mutta muuten tämä työväentaustastaan kuuluisa lotta onkin ollut varsin hiljainen ja onnettoman oloinen kiihtyneessä ilmapiirissä. Häneen luotetaan edelleen laajalti ja hänen antaumustaan isänmaalle arvostetaan, mutta viimeistään Mäntsälän kapina tuntuu laukaisseen jonkin sisäisen uupumuksen tyttörukassa. Onneksi Sini sekä Sofia Rautajärvi ovat olleet Maijaa tukemassa, muuten niin tasainen ja iloluontoinen ihminen olisi voinut vajota murheen syövereihin niinkin nopeasti häiden ja häämatkan jälkeen.


Suvi Kivelä (Aino)

Risto-rengin vanhempi sisar on harvinaislaatuinen tapaus: entinen piika, jonka vanha Tuomolan isäntä opetti lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan paljon kansakoulun tasoa paremmin ja näillä avuin Suvi pääsikin Siikalahden sahalle töihin konttoristina Armi Lindélin ja Jalo Suomisen alaisuuteen. Älykäs, tottelevainen ja nopeasti oppiva Suvi on ollut jo pitkään lottien toiminnassa mukana ja on pitänyt hyvät välit entisiin työnantajiinsa.


Eeva Lindgren (Maija)

Eeva on varsinainen menestystarina: hän kirjoitti itsensä ylioppilaaksi vuonna 1919 ja tämän jälkeen kohautti vanhoillisia piirejä hakeutumalla lakioppia opiskelemaan. Nyt Eevalla on oma lakitoimistonsa ja hänet tunnetaan laiskojen työntekijöiden kauhuna, sen verran hanakasti Eeva ajaa työnantajien asiaa Kouvolassa, Valkealassa sekä Siikalahdella - tosin hänen palkkansa on myös aikamoinen. Nyt Eeva on puolustamassa rouva Heiskasta Rauha Viljasen syytöksiltä oikeudessa ja huhutaan, että Eeva on antanut aikamoista alennusta Heiskaselle, että tämä voisi edes palkata asianajaja Lindgrenin.


Jalo Suominen (Janne)

Siikalahden nouseva tähti: sahan johtava työnjohtaja sekä vt. toimitusjohtaja, suojeluskuntaupseeri sekä reservin vänrikki. Jalo on vähän kaikkialla mukana ja suojeluskunnan nuorimmat miehet ihailevat miestä ja kovin haluaisivat uusia hänen menestystarinansa. Lapualaisista kannoistaan tunnettua Jaloa on tituleerattu Sepon sotilaallisen työn jatkajaksi sitten kun kunnianarvoisa reservin luutnantti ei enää jaksa jatkaa paikallispäällikkönä ja Jalo on myös erinomaisen hyvää pataa isäntä Heiskasen kanssa. Jalon tiedetään olleen erityisen kiihtynyt viime aikoina, liekö Mäntsälän kapina herättänyt normaalia suuremman halun tehdä ja vaikuttaa.


Juhani Veikkonen (Paavo)

Voi Veikkosta! Juhani ehti poistua suojeluskunnan riveistä syystä tai toisesta - jotkut epäilevät miehen hermostuneen nimismiehen puuhailuihin, toiset syyttävät välirikkoa Seppo Vaskiveden kanssa, kolmannet taas puhuvat silkasta sosialismiin taipuvaisuudesta - ja jonkin aikaa pyöriä työväentalolla, mutta palasi vuoden 1931 puolessavälin vähin äänin suojeluskuntaan. Mitään muutosta Juhanissa itsessään ei ole tapahtunut, sama elämäniloinen ja kaikkien kanssa tavalla tai toisella toimeentuleva mies edelleen kyseessä, mutta jotkut suojeluskunnassa katsovat häntä nyt kovin pahasti kieroon takinkääntäjänä.

Tuomolan perhe sekä palvelusväki

Risto Kivelä (Riku)

Tuomolan tilan renki sekä vuokralaistilallisen Maunu Kivelän nuorempi lapsi. Risto on oikeastaan kaikkea sitä, mitä rengin kuuluisi olla: ahkera, valpas, isäntänsä kanssa hyvin toimeen tuleva sekä nokkela. Tämän lisäksi hän on kaikkea sitä, mitä nuoren suojeluskuntaan kuuluvan miehenkin tulisi olla: isänmaallinen, uskollinen, päättäväinen sekä rohkea. Tuomoloilla ei ole mitään pahaa sanottavaa Ristosta ja kohautti hän pitäjääkin aika lailla kun pää pystyssä lähti poliittiseen toimintaan kokoomuksen riveissä. Työväentalolle hänelle tuskin "luokkapetturina" olisi asiaa, mutta Risto nyt menisikin sinne vain ase kädessä nimismiehen virka-apuna muutenkin.


Marita Tuomola (Kaisa)

Marita menetti miehensä Aukustin ikävällä lailla: ei suinkaan vapaussota ukkoa vaatinut, vaan 20-luvun alussa muutama humalainen vankilasta vapautunut punikki, jotka murhasivat kylmäverisesti Aukusti-paran. Marita ei ole sitä ikinä antanut anteeksi puna-aatteelle ja se osoittikin, että jopa hävittyään sodan nuo riidanhenget yhä kaipaavat vain väkivaltaa. Marita ei turhia kainostele tuomitessaan sosialismin sekä kaikki sen hännystelijät eikä siksi ole iljennyt tulla seuraamaan farssia, jossa punapetturit syyttävät isänmaallista lottaa oikeudessa kunnianloukkauksesta - mitä kunniaa voi sosialistikäärmeellä olla?!


Jaakko Tuomola (Ville)

Jaakko oli suorittamassa varusmiespalvelustaan kun ikävä uutinen kantautui Mikkelin varuskuntaan: Aukusti-isä oli murhattu ja nyt tila tarvitsi Jaakkoa isännäksi ja Marita-äiti poikaansa tueksi. Jaakko palasi Siikalahdelle ja aloitti raskaan työn kuolinpesän selvittämisessä, tilan johtamisessa ja siinä samalla varusmiespalvelusta suorittaessa. Jaakko on aivan yhtä täynnä oikeutettua vihaa sosialistista aatetta kohtaan kuin äitinsä ja on julkisesti todennut, että jos se tuomioistuin oikeasti rouva Heiskaselle langettaa tuomion "sen kommunistinartun" loukkaamisesta, niin pian pääsee Jaakkokin tuomittavaksi - tuomarin lyömisestä.

Vaskiveden suku

Annika Kopponen (Taru)

Annika sai aikoinaan mainetta yhtenä paikkakunnan harvoista ylioppilaista ja joutui vapaussodan aikana ystäviensä kanssa punikkien vangiksi. Sodan jälkeen tämä päättäväinen nainen avioitui sotasankari Joel Kopposen kanssa ja perusti perheen, mutta mikään ei ole Annikaa hidastanut, ei jälkikasvu eikä maatilan rauhallinen elämä: Annika on ollut perustamassa Siikalahden lottien paikallisosastoa, pyörittää omaa yritystään Kouvolassa ja nyt on kiihkeästi mukana Lapuan liikkeen toiminnassa sekä lotta- ja suojeluskuntatoiminnassa. Isänsä tytär, monet toteavat hyväksyvästi. Annika on yhdessä Saara Rautajärven kanssa tuominneet kovaäänisesti Emily Heiskasen oikeudenkäynnin silkkana sosialistifarssina.


Joel Kopponen (Aleksi)

Joel tunnetaan hiljaisena, mutta luotettavana ja pätevänä miehenä, joka on kovin arvostettu suojeluskunnan keskuudessa ja appensa Sepon luottomies. Joelin osallistuminen lapualaisiin toimiin on ollut kuitenkin varsin rajoitettua eikä miestä ole aina enää nähty suojeluskunnankaan tempauksissa - ymmärtäähän tuo, kylillä sanotaan, Joel on jo kerran sotinut tämän maan puolesta ja jo nyt on kumma, jos pitää miehen toistamiseen lähteä Suomea puolustamaan punaiselta uhalta. Mutta luotto on kova - jos tilanne iskee päälle, on Joel paikalla ja varmistamassa, että Suomi kuuluu suomalaisille eikä ryssien rakastajille.


Ilari Vaskivesi (Miia)

Kansakoulunopettaja Vaskivesi ei voisi olla erilaisempi ilmestys kuin isänsä paikallispäällikkö Vaskivesi tai sisarensa rouva Kopponenkaan: kaupungistunut sivistysihminen, joka näyttää enimmäkseen surkuhupaisalta raavaiden suojeluskuntatoveriensa rinnalla ja herättää kaikissa tiettyä sääliä olemuksellaan. Ilaria eivät edes työväenyhdistyksen pahimmat agitaattorit ja punavalheiden sylkijät kehtaa syyttää fasistiksi tai väittää, että tämä olisi riistäjä - ja sekös isäukkoa ärsyttää. On suoranainen ihme, että Ilari on pysynyt mukana suojeluskunnassa Ståhlbergin muilutuksen jälkeen ja ken syyn tähän tietää, on todellinen kaikkitietäjä.


Seppo Vaskivesi (Matti-Pekka)

Siikalahden suojeluskunnan paikallispäällikkö johtaa edelleen suojeluskuntaansa isällisin ottein ja katselee oikein mielellään miten nuori polvi on noussut hänen rinnalleen Suomea palvelemaan. Selän takana myös Siikalahden Mussoliniksi kutsuttu Seppo on kuitenkin jatkuvasti vaatimassa lisää rahaa suojeluskunnalle ja on saanut paljon vastakaikua vaatimukselleen: sosialidemokraattien menetettyä kunnanvaltuuston enemmistön suojeluskunnan rahoitus palautettiin ennalleen, mutta lisärahoja ei ole sitten tippunutkaan. Lapuan liikkeestä kovin intoutunut Seppo on ollut huonossa kunnossa viime aikoina, mutta "kyllä Suomen poika pienen nuhan kestää", kuten mies itse julistaa, etenkin kun isänmaan kohtalon hetki on käsillä.


Tyyne Vaskivesi (Ilana)

Tyyne oli vielä jokin aikaa sitten lähes kaikessa mukana, mutta on hieman rauhoittanut omaa tahtiaan ja on selvästi erittäin kiusaantunut Suomen poliittisesta tilanteesta: Ståhlbergin muilutus oli suuri rikos, jolla Lapuan liike häpäisi itsensä. Tyyne on yksi niistä harvoista, jotka ovat tätä sanoneet julkisesti, sen verta voimakas on Siikalahdella ollut lapuanmyönteinen ajattelu ja kukaan ei ole tiettävästi Tyynelle mitään irvaillut tästä asiasta. Tyyne istuu edelleen maalaisliiton edustajana Siikalahden kunnanvaltuustossa, mutta on jättänyt kunnanhallituksen puheenpohtajan pallinsa edellisten vaalien jälkeen.

Ärjynkosken suku sekä palvelusväki

Krista Koskimies (Tanja)

Pitäjän suojeluskunnan sekä lottaosaston eittämättä taitavin viestintäasiantuntija. Kristan isä on töissä valtiolla puhelinyhteyksien vetäjänä ja samalla Krista on oppinut kaikenlaista puhelinviestinnästä sekä kaikesta muustakin. Näin ollen huolimatta asemastaan Ärjynkosken piikana sekä nuoruudestaan on Krista päässyt lottaosaston viestintävastaavaksi ja usein kouluttaa myös suojeluskuntalaisia siitä, miten kentällä viestitään. 


Tiina Koskimies (Milja)

Kristan serkku Tiina oli pitkään serkkunsa lailla Ärjynkosken tilalla piikana, mutta siirtyi jokunen vuosi takaperin Sakari Ärjynkosken kotiapulaiseksi tämän kirkonkylän taloon. Tiinaa ja Kristaa yhdistää tietty käytännönläheisyys, mutta Tiina on piirun verran enemmän maailmalle haikaileva ihminen, kävipä nimittäin Petteri-isännän palvelijana kerran Tukholmassakin. Tiina on myös lotissa mukana ja varsin älykkäänä, nättinä neitona on saanut huomiotakin. Hänelle vaan ei ole suotu samaa Riitta-rouvan suosiota kuin Kristalle, vaikka tietysti jo lottana oleminen nostaa Tiinan statusta muiden työläisten ylitse.


Riitta Ärjynkoski (Maarit)

Ärjynkoski on mahdollisesti Armin jälkeen koko pitäjän rikkain nainen. Ärjynkosken tila on yksi suurimmista tiloista, ellei jopa suurin, ja Riitta-rouva pitää siellä kovaa kuria ja jöötä. Laiskuus, turha hössöttäminen ja työstä venkoilu ovat kirosanoja Riitalle - mutta osaa rouva Ärjynkoski, joka pitää miestään Petteri Ärjynkoskea tossun alla, palkita hyvästä työstä, mm. Krista Koskimies on päässyt Ärjynkosken suosioon taidoillaan sekä lotta-taustallaan ja se näkyy palkassakin. Ärjynkoski on ylpeä kokoomuksen kannattaja ja on tuhahdellut vähättelevästi maltillisten porvarien kauhistelulle Ståhlbergin muilutuksesta: "Pitäisi sen ikäisen miehen jo ymmärtää, että murhamiesten kanssa kaveeraaminen aiheuttaa ongelmia", Riitta toteaa yksikantaan.


Sakari Ärjynkoski (Tanja J.)

Siikalahden ainoa lääkäri - eikä hänkään työskentele Siikalahdella, ainoastaan asuu siellä. Valkealan kunnassa tointaan hoitava Sakari on Petteri Ärjynkosken nuorempi veli, joka vapaussodan isälleen aiheuttamien traumojen vuoksi luki itsensä lääkäriksi. Sivistyneenä herrasmiehenä ja itsenäisesti varakkaaksi tiedetty Sakari asustaa kirkonkylällä omassa talossaan, jossa hänellä on yleensä seurana vain Tiina-piika. Sakari on toistaiseksi pysynyt poikamiehenä, joskin läheinen kanssaelo Tiinan kanssa on ehtinyt jo herättää huhuja, joiden mukaan muiden on ihan turha liikoja Tiinaa lähennellä, Sakari lienee rikkaana, komeahkona miehenä parempi saalis kuin pitäjän rengit tai sahan työntekijät. Suojeluskuntaan kuuluva Sakari on vain harvoin mukana harjoituksissa, lääkärinpraktiikka kun vie paljon aikaa, mutta suhtautuu positiivisesti suojeluskuntaan sekä sen päällikköön Seppo Vaskiveteen.

Siikalahden muita nimekkäitä yksilöitä (NPC:t)

majuri Lauri Anttola 

Anttola on Siikalahdella tunnettu vapaussodan sotilassankarina sekä suurena sotilasjohtajana, mutta ei häntä juurikaan paikkakunnalla näy, työt esikuntapäällikkönä Kouvolassa vievät suurimman osan ajasta. Mies on vuoden 1930 jälkeen käynyt hieman useammin suojeluskunnan tapahtumissa kuin aikaisemmin, onpa kai ollut ihan tyytyväinen suojeluskunnan uuteen aktiivisuuteen, mutta nyt häntä ei ole näkynyt missään. Mäntsälän kapina ja sen seuraukset vievät miehen kaiken ajan.


nimismies Johannes Ikävalko (Eetu K.)

Ikävalkon nimestä on tullut todellinen kirosana pitäjän vasemmistolle, niin hanakasti nimismies on ollut tutkimassa kaikkia epäilyksiä väärinkäytöksistä sekä rikollisesta toiminnasta työväenyhdistyksen ja paikallisen SDP:n osaston suunnalla - ja miehen kunniaksi on todettava, että kyllä epäilyksille on aina hyvät syyt löytynyt. Nyt vaan on Ikävalko joutunut epämukavaan tilanteeseen, kun joutuu virkansa puolesta todistamaan kunniallista kansalaista vastaan - hän kun sattui olemaan paikalla rouva Heiskasen herjatessa Rauha Viljasta.


tuomari Jalmar Rajala (Teppo S.)

Kouvolasta Siikalahteen saapunut kihlakunnanoikeuden tuomari on siikalahtelaisille entuudestaan tuttu, onhan hän aiemminkin ollut riita-asioita käsittelemässä. Tosin "tuttu" ei tarkoita sitä, että hän olisi tunnettu henkilö tai tehnyt sinunkauppoja kenenkään kanssa - tiedetäänpä vain, että hän on se tuomari, joka yleensä Siikalahden vähäiset oikeusjutut käsittelee. Mies on oikeussalissa tiukka pitämään kuria ja noudattaa tiukasti lakia.


asianajaja Reetta Tähtinen (Miira O.)

Ei liene häijympää työnantajan vihamiestä tai vihatumpaa sosialistien lainopillista neuvojaa näillä kulmin maita kuin Tähtinen. Vapaussodassa Tähtinen riehui nuorisoa agiteeraamassa ja vältyttyään jollain ihmeen taikakonstilla oikeutetulta teloitukselta, hän ilmaantui lakia lukemaan yliopistolle. Ja minkäs pahalle voi, Reetta käänsi lakitaitonsa sosialismin ja työväenräyhärien palvelukseen haastaen summittaisesti työnantajia oikeuteen sopimusrikkomuksista ja ties mistä. Nyt Tähtinen on Siikalahdella avustamassa Viljasta ja on selvää, että mitään lempeitä tunteita, edes ammatillista kunnioitusta, eivät Tähtinen sekä Lindgren tunne toisiaan kohtaan.


kunnanvaltuutettu Rauha Viljanen

Läpimätä kommunisti, kuten kylillä sanotaan! Viljanen on edelleen pysynyt Siikalahden kunnanvaltuustossa huolimatta useammastakin yrityksestä hankkiutua tästä sosialistista eroon, mutta kai ne sahalaiset haluavat Stalinin akaksi haukutun Viljasen hoitamaan asioitaan. Vaan nyt on nainen kehdannut haastaa oikeuteen lottien puheenjohtajan Emily Heiskasen, aivan kuin kiusatakseen suojeluskuntaa sekä lottia. Ajoitus vaan ei ole hyvä - Mäntsälän kapina on kiristänyt ihmisten sietokyvyn muutenkin äärimmilleen ja nyt tämä politrukki tulee säheltämään..!